Auttaako hiilihydraateista luopuminen pitämään painon kurissa?

BMJ Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 164 ylipainoista henkilöä, joista osa oli vähähiilihydraattisella dieetillä ja osa runsashiilihydraattisella dieetillä. Tulokset antavat suuntaa länsimaissa villitsevän lihavuusepidemian hoitokeinoihin. 

Vähähiilihydraattisella dieetillä olevat polttivat vuorokaudessa 250 kaloria enemmän kuin runsaasti hiilihydraattia sisältävällä dieetillä olevat. Tämä saattaa olla avain saavutetun painon ylläpitämisessä dieetin jälkeen, jolloin hidastuneella aineenvaihdunnalla ja nälän tunteella on taipumus ottaa valta. 

”Tämä saattaa olla avain lihavuusepidemian ratkaisussa” julkaisu toteaa.

 ”Kaikkia kaloreita ei todellakaan luotu samanarvoisiksi, toteaa tämä tutkimus. Pitkällä tähtäimellä hiilihydraattien rajoittaminen saattaa olla olennaisempaa, kuin kalorimäärän rajoittaminen” toteaa tohtori David Ludwig, Bostonin lastensairaalan lihavuutta ehkäisevän keskuksen johtaja.

Tutkimus haki vastausta yhteen painonpudotukseen liittyvistä faktoista: Kevyempi keho kuluttaa vähemmän kaloreita, aineenvaihdunta on hitaampaa ja keho lähettää nälkäsignaaleja herkemmin. Tohtori Ludwigin mukaan tämä on tuhon tie.

Ihmetystä aiheuttaa myös kehon tapa lähettää signaalia aivoille, että se on nääntymässä nälkään, vaikka näin ei ole. Joidenkin tutkijoiden mukaan tähän vaikuttaa hiilihydraatti-insuliinimalli-teoria, jonka mukaan prosessoiduista hiilihydraateista, kuten valkoisesta leivästä tulee laukaiseva tekijä hormoneille, jotka puolestaan aikaansaavat näläntunteen, aineenvaihdunnan hidastumisen ja painonnousun.

Prosessoidut hiilihydraatit muuntuvat kehossa nopeasti sokeriksi nostaen insuliinitasoja. Insuliini taas ohjelmoi rasvasolut varastoimaan ylimääräiset kalorit. Kun kalorit ovat varastoituneet rasvasoluihin, niitä ei riitä aivoille, jolloin se viestittää keholle, että tarvitaan lisää ruokaa.

Tutkijat saivat 164 koehenkilöä Framinghamin yliopiston henkilökunnasta, opiskelijoista ja tiedekunnista. He söivät vain tutkimuksen aikana tarjottua ruokaa. Ensin osallistujat laihtuivat noin 12 % ruumiinpainostaan, keskimäärin 10-15 kiloa. Tutkijat pitivät etukäteen selvänä, että tämä tulee rasittamaan koehenkilöiden aineenvaihduntaa.

20 viikon kokeen aikana osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: Ensimmäisessä ruokavalio sisälsi 20 % hiilihydraatteja, toisessa 40 % hiilihydraatteja ja kolmannessa 60 % hiilihydraatteja. Kaikki ruokavaliot sisälsivät 20 % proteiinia loppuosan muodostuessa rasvasta. Kaikki ruokavaliot sisälsivät terveellisiä ruokia ja olivat mahdollisimman samanlaisia. Tässä vaiheessa tavoite oli pitää saavutettu paino, eikä enää pudottaa sitä.

Vähähiilihydraattisella dieetillä olevat polttivat 209 – 278 kaloria enemmän kuin henkilöt, jotka olivat korkea hiilihydraattisella dieetillä. Erotus oli vielä suurempi niillä, joilla oli taipumus tuottaa runsaasti insuliinia reaktiona hiilihydraatteihin. He polttivat jopa 308 – 478 ylimääräistä kaloria vähähiilihydraattisella dieetillä verrattuna runsashiilihydraattiseen dieettiin.

Yhteenvetona todettakoon, että ruokavalion koostumus vaikuttaa energiakulutukseen kehonkoostumuksesta riippumatta. Nykyiset suositukset liikunnan lisäämisestä ja kalorirajoituksesta painonpudotukseen näyttäisivät olevan vain osa ratkaisua ylipainoepidemiaan. Matala glykeeminen kuormitus ja runsasrasvainen ruokavalio voivat avittaa painonpudotusta ja helpottaa painonpudotuksen ylläpitoa.